Opiskelu osaksi työelämää ja arkea?

Uuden opiskelun, työnteon ja vapaa-ajan yhdistäminen voi olla haastava yhtälö. Meistä moni on varmasti kokenut tilanteen, jossa ”pitäisi” tehdä monta asiaa, mutta tunnit vuorokaudessa eivät tunnu riittävän. Miten tästä pulmasta pääsisi eteenpäin?

Itse näen opiskelun paitsi suhtautumisena (mindset), yhtä lailla myös asioiden logistisena järjestelynä onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ajattelen, että opiskelu on moderni välttämättömyys, jotta pysyn relevanttina työelämässä ja tiedän osaamiseni olevan arvokasta huomisen markkinoilla. Näin opiskelusta muodostuu ikään kuin vakuutus oman uran jatkuvuudelle.

Itseäni on auttanut positiivinen suhtautuminen uuden opiskeluun sekä myös uteliaisuus moniin asioihin. Sen sijaan, että murehtisi kulunutta aikaa, auttaa ajatuksen kääntäminen muotoon ”Mihin mielenkiintoiseen voisin seuraavaksi perehtyä?” tai ”Miten opiskelu auttaisi minua saavuttamaan tavoitteitani?”. Uteliaisuus on kuin mikä tahansa muukin ominaisuus – sen voi herättää, vaikkei se heti ensi alkuun kukkisi.

Kun opiskelee ja perehtyy uusiin asioihin, voi omaksutun perusteella tehdä työelämässä tietoisia, fiksujakin päätöksiä. Näin säästetään pidemmällä aikavälillä omia hermoja ja toisaalta vältetään mahdollisesti eteen tulevia sudenkuoppia. Jatkuva, huonoista päätöksistä johtuva tulipalokiire ja sen varjolla uuden oppimisen lykkääminen on viheliäinen noidankehä, josta irti pääseminen voi aluksi olla hankalaa.



Alla muutamia konkreettisia pointteja, jotka ovat edesauttaneet omaa opiskeluani.

1. Tee opiskelusta tapa. Ajatuksista tulee tekoja, teoista tulee tapoja ja tavat ohjaavat elämää. Suositaan positiivisia tapoja!

2. On tuloksellisempaa käyttää opiskeluun puoli tuntia joka päivä, kuin keskittyä usean tunnin rupeamaan kerran viikossa.

3. Valitse kiinnostavia aiheita. Nämä voivat olla mitä vain, varsinkin jos on alussa tarkoituksena herättää opiskelun mielenkiinto. Aiheiden kiinnostavuus nousee luonnollisesti, mikäli ne ovat linjassa tavoitteidesi kanssa.

4. Opiskelun tapa: Menestyjät, niin urheilijat kuin teoreetikotkin, harjoittelevat vähemmän aikaa, mutta keskittyneesti ja tehokkaasti. On parempi tehdä vähän ja määrätietoisesti, kuin poukkoilla. Joitain meistä motivoi tietyn kurssin tai jopa tutkinnon suorittaminen. Toiset taas kokevat formaalien opintokokonaisuuksien luovan paineita. Opiskelussa on tärkeä tasapainottaa lukemisen ja tekemisen balanssia, mikä on jokaiselle yksilöllinen. Osa nauttii enemmän tekemisestä ja luetun soveltamisesta, osa taasen yksityiskohtiin sukeltamisesta teorian kautta.

5. Hyödynnä verkostoja ja tuttuja asiantuntijoita. Kysy ja sparraa, sillä se auttaa jäsentämään omia ajatuksia.

6. Käytä modernia teknologiaa. Tekoäly, Wikipedia ja hakukoneet osaavat tiivistää monia asioita ylätason perehtymistä varten. Lähdekritiikki on hyvä pitää mukana, mutta toisaalta edellä mainitut alustat tarjoavat paljon täysin validia ja verifioitua sisältöä.

7. Älä epäile vaihtaa suuntaa ja pivotoida. Jos tuntuu, ettei aluksi kiinnostanut asia syvemmälle mentäessä napostelekaan, on hyvä se tunnustaa.

8. Kalenteroi opiskelulle aikaa ja suojele sitä. Kukaan muu ei tätä (todennäköisesti) puolestasi tee. Auttaa, jos osaa myös sanoa ”Ei”. Mikäli kalenterissa on jo ennalta liiaksi asioita, pääsee liikkeelle analysoimalla mitä niistä voisi siirtää opiskelun tieltä.

9. Muista 80/20-säätö. 80 % tuloksista syntyy 20 % työllä. Ei kannata jäädä murehtimaan, jos jokainen pieni detalji ei heti avaudu perinpohjaisesti. Suurin osa opiskelusta on iteratiivista ja asiat tulevat pidemmälle perehtyessä uudelleen vastaan.

Mitä mieltä olet – koetko kuvatut käytänteet hyödyllisiksi opiskelun ja työelämän yhdistämisessä?